fi-ood-test-poem1

Universal Dependencies - Finnish - OOD

LanguageFinnish
ProjectOOD
Corpus Parttest
AnnotationKanerva, Jenna
Javascript seems to be turned off, or there was a communication error. Turn on Javascript for more display options.
index • sentence 1 - 3 < sentence 4 - 14 > sentence 15 - 20
Näin silmissään nälkäisen äänen Joka kulkee yllä kukkuloiden, laaksojen Toivon sieltä löytäväni katseensa hänen Päihittäjän maailmani yksinäisen ajanjaksojen Reunalta kallion näin totuuden Se hukkui, pärskyi meren kuohuissa Ennen kuin kyseenalaistat luotettavuuden Vieraile uudelleen koskissa, tuskissa tutuissa Ja seuraavan kerran kun kyyneleet vierivät Niin jälkensä minunkin poskilleni jättävät Ja kun hyppäämme, maailman jätämme Soidessa tuhannen unohduksen urun Ojennetuin käsin Muilta suljetuin mielin Niin onko pala ilon vai surun Jonka nyt helposti nielin Pilvet kun peittävät kuun Kissat kun mouruavat kaipausta Kun unohdan kaiken muun Kun pelkään viimeistä laukausta Sodan tämän viimeisen rakkauden Niin nostan käteni ilmaan Antauden vuoksi yhteisen vaurauden Ja niitylle lupauksen kirmaan Jos osaisen takoa miekan Halkaisisin sillä taivaan ja maan välin Vuoksi paakkuuntuneen hiekan Kuljin melko epävakain jäljin Kun talloin muistoni muistoosi Syntymäni kuolemaasi Ja joku yhteyden kokosi Siunaamaan luvatun Monin sanoin kuvailtun maasi Mitä jäi jäljelle Kun eksyin joukosta Ei sijaa järjelle Sanoja tyhjiä kohtalosta Ne elättävät minua Ja minä niitä En kiintymystuoksua vainua Jos ei kylvä, ei niitä On kai uskominen Kun herää pelko todellinen Nyt istun ja katselen Kun jänis viimeinen pihaa kiertää Se kai pian loikkien Mieltäni vapaudellaan hiertää Viime yönä näin unen Jossa tapasin Viisauden Juttelimme pitkään ja tiemme erosivat Kyseenalaistin hänen väitteensä Talloin filosofian elämänsä Ja urut unen vuoropuhelumme toistivat Ja nyt menen Luo jakajan veden Ja ihastelen näkyä sievää Kun koko elämäni Jälkeen jättämäni On kuin viisauteni, virtojen viemää Olen kironnut ja vannonut Syyttänyt ja uhonnut Ja elämä on malttiani venyttänyt On enää jäljellä pino Nopeasti katsottuna vino Tunteista, virroista jotka olen tyynnyttänyt Viisauden sanat jalot Ovat kuin kiviset talot Lämmön ja läheisyyden hyvin eristäviä Ja tiedon jättämät kyyneleet Pohjistaan lahot veneet Ei löydy ilman viinavirtoja niitä kestäviä Ja nyt menen Luo jakajan veden Ja ihastelen näkyä sievää Kun koko elämäni Jälkeen jättämäni On kuin viisauteni, virtojen viemää

Download XML • Download text • Sentence view • Dependency trees