fi-ood-test-poem1

Universal Dependencies - Finnish - OOD

LanguageFinnish
ProjectOOD
Corpus Parttest
AnnotationKanerva, Jenna

Javascript seems to be turned off, or there was a communication error. Turn on Javascript for more display options.

index sentence 1 - 6 > sentence 7 - 17

Kaaduin ja näin Läpi samean kalvon Kuinka joukko kasvoi ja kerääntyi Näin nuo kaksi silmää vierekkäin Nyt öitä pitkiä valvon Kun yksinäisyys hetkeksi perääntyi Silmät sytyttivät Pitivät järjen mukana Säilyttivät hengissä Ja hätkähdyttivät Kuin maassa vieraassa makaava Mies liian suurissa kengissä Rinnassani on nyt raikas ilma Jonka jalostin järvin, metsin Silmänsä olivat kuin maailma Ja hänet vielä käsiini etsin Hän auttoi minut jaloilleni Ja katselimme toisiamme Kun vanha mies lauloi Käsitys sykäyksittäin rintaan meni Korjasi kaikki vikamme Mies laulussaan olutta joi Noissa silmissä heijastui unelmien pakoilu Ja elämän ihana turhuus Kiireetön lauantainen makoilu Ja maanantaiaamun kurjuus Näin silmissään nälkäisen äänen Joka kulkee yllä kukkuloiden, laaksojen Toivon sieltä löytäväni katseensa hänen Päihittäjän maailmani yksinäisen ajanjaksojen Reunalta kallion näin totuuden Se hukkui, pärskyi meren kuohuissa Ennen kuin kyseenalaistat luotettavuuden Vieraile uudelleen koskissa, tuskissa tutuissa Ja seuraavan kerran kun kyyneleet vierivät Niin jälkensä minunkin poskilleni jättävät Ja kun hyppäämme, maailman jätämme Soidessa tuhannen unohduksen urun Ojennetuin käsin Muilta suljetuin mielin Niin onko pala ilon vai surun Jonka nyt helposti nielin Pilvet kun peittävät kuun Kissat kun mouruavat kaipausta Kun unohdan kaiken muun Kun pelkään viimeistä laukausta Sodan tämän viimeisen rakkauden Niin nostan käteni ilmaan Antauden vuoksi yhteisen vaurauden Ja niitylle lupauksen kirmaan

Download XMLDownload textSentence viewDependency trees