| s-1
| Valikko |
| s-2
| Valkoviini |
| s-3
| Guigal ja Drouhin kuuluvat eittämättä Ranskan tunnetuimpiin tuottajiin. |
| s-4
| Itse asiassa miellän lafkat päässäni hyvinkin samantyylisiksi taloiksi: molemmat ostavat rypäleitä/viinejä sopimusviljelijöiltä ja kumpikin on tunnettu luotettavana toimijana. |
| s-5
| Kummankin huisin laajat portfoliot kattavat viinejä aina alueiden perustuotteista satojen eurojen tarhaviineihin asti. |
| s-6
| Näiden kaltaisten suurien tuottajien viineissä on hyvät ja huonot puolensa. |
| s-7
| Viinit ovat yleenä aina teknisesti hyvin tehtyjä, halvoissakaan hintaluokissa ei tule vastaan yleensä täysin kuraa tavaraa, mutta toisaalta tajunnanräjäyttävät kokemukset on varattu yksinomaa ikonisien tarhojen sekä hintalappujen tuotoksille. |
| s-8
| Pientuottajilta ostaessa on kuitenkin aina olemassa teoreettinen mahdollisuus saada halvalla hyvän tarhan nuorten köynnösten tavaraa, mutta näiden jätti-négociantien kohdalla tästä ei todennäköisesti ole pelkoa. |
| s-9
| Saatavuus on kuitenkin Guigalin ja Drouhin kaltaisten nimien kohdalla omaa luokkaansa, joten hyvien hintojen osuessa kohdalle näihin tarttuu helposti. |
| s-10
| Puhdas ja raikas, jopa chablismainen tuoksu on varsin miellyttävä. |
| s-11
| Simppeli makumaailma sisältää sitruunaa, simpukankuoria sekä hiukan savuisia ja pähkinäisiä vivahteita. |
| s-12
| Paletilla makujen kirjo on erittäin paljon tuoksun kaltainen, joskin huomattavasti hillitympi. |
| s-13
| Hillitty muttuu maun keskivaiheilla ohueen, jopa vetiseen, kunnes jälkimaussa on taas läsnä sitrushedelmää ja hieman maanläheisempää aromia. |
| s-14
| Paikoin ohuesta mausta huolimatta viinillä on kohtuullinen konsentraatio, ts. paino, sekä matala, mutta tällä erää riittävä hapokkuus. |
| s-15
| Viini on puhdas ja vailla varsinaisia virheitä, mutta jopa puuduttavan tylsä. |
| s-16
| Jääkaappikylmänä tämä neutraali neste toimii lämpimän päivän janojuomana siinä missä Vinho verde, mutta matala hapokkuus ei kyllä kestä mitään edes hiukan rasvaisempaa tai rotevampaa ruokaa. |
| s-17
| Ei kai tämä kauhean kauas jää Kermit Lynchin määritelmästä alueen viineistä, mutta se kenties kertoo jotain, että kolmannes viinistä jäi juomatta. |
| s-18
| Ehkä paikan päällä nautittuna maistuisi paremmin… |
| s-19
| Eläväinen, runsaan tummanpunainen väri, joka päästää vain hiukan valoa lävitseen. |
| s-20
| Kiehtova, tyypillisen savuinen ja lihaisa tuoksu tarjoaa runsaasti luumua, tummaa kirsikkaa ja rautaa, sekä häivähdyksen orvokkia. |
| s-21
| Ei epäilystäkään, nyt ollaan Pohjois-Rhônessa. |
| s-22
| Ensimetreiltä asti viinin tuoksu on avoin ja voimakas, ja erittäin hyvä. |
| s-23
| Suussa maistuu ensimmäiseksi runsaan mehukas tumma marja. |
| s-24
| Nopeasti maku kuitenkin muuttuu radikaalisti: kauniin hapan, lähes suolainen kirsikka ja mausteisuus valtaa paletin ja kantaa hamaan loppuun asti. |
| s-25
| Jos alun mehukas tumma hedelmä on ehkä toivottua pehmeempää, on happojen hyökättyä kyseessä hyvinkin puhdas ja nautinnollinen aito Syrah. |