Dependency Tree

Universal Dependencies - North Sami - Giella

LanguageNorth Sami
ProjectGiella
Corpus Parttest
AnnotationTrosterud, Trond; Antonsen, Lene; Tyers, Francis

Select a sentence

Showing 201 - 300 of 865 • previousnext

s-201 Son lei njaŋgut láhttis deaddimin gáhkuid dáiggis ja addimin daidda čáppa hámi.
s-202 Juste dalle son gulai uksabiellu.
s-203 Pippi orui dego millár.
s-204 Tommi ja Annika álggiiga nu gossat jáfuid dihte.
s-205 Gea, gal don oainnát, vástidii Pippi.
s-206 Mun lean láibumin gáhkuid.
s-207 Ja dan botta čohkkedeahkki duon giissá ala.
s-208 Tommi ja Annika geahčaiga Pippii ja eaba heaitán geahččat sutnje.
s-209 In dieđe maid doai áigubeahtti bargat.
s-210 Makkár lágán diŋggaid lávet gávdnat?
s-211 Dat ohcet álo juoidá.
s-212 Gula, Pippi, oažžugo čoaggit visot maid dievás gávdná?
s-213 Veháš dan maŋŋil sii oidne olbmá oađđimin viesu ovddabealde.
s-214 Mii eat sáhte olbmo váldit.
s-215 Borahit sutnje saláhttalasttaid ja varas rušppiid.
s-216 Leahppigo doai oaidnán?
s-217 Ruoktot manan, dakkaviđe háliidan iskat dán.
s-218 Vai ii šat boađe dán raŧi nala.
s-219 Albma jorbaoaivi dat lea diet Bengt.
s-220 Bengt jorgalii ja oinnii nieiddaža iežas ovddabealde gean ii dovdan ii gostege.
s-221 Son časkilii su čibbái ja čaibmagođii.
s-222 Willy ganjalčalmmiiguin manai Tommi maŋŋái.
s-223 Ja gea makkár gápmagat!
s-224 Áiggun mannat ruoktot fatnasiin.
s-225 Dat boaldá!
s-226 Bengt jáhkii ahte dat suhttá dahje álgá čierrut.
s-227 Ja gievrras gieđain loktii su bajás soahkeoaksái ja guđii su dasa giŋgot.
s-228 Goalmmáda son guđii viesu seainni ovddabeallái čohkkát.
s-229 Oppalaš hábmema strategiija mii galgá váikkuhit dasa ahte servodat šaddá buohkaide olahahttin, ja dasa ahte vealaheapmi eastaduvvo, lea maid deattuhuvvon.
s-230 Departemeanta joatká dálá ortnega mas fylkkamánni lea váiddaeiseváldi.
s-231 Das čujuhuvvo lága doaibmaviidodaga máinnašupmái bajábealde.
s-232 Geavadis ii dáhpáhuva hárve ahte addojuvvo lohpi seammás_go addojuvvo dispensašuvdna.
s-233 Guoskevaš eiseválddiin lea maid váidinvuoigatvuohta ođđa dieđuid vuođul mat leat boahtán maŋŋá vuosttaldanáigemeari.
s-234 Departemeantta láhkarievdadusa evttohus lea leamaš gulaskuddamis buot departemeanttain, Sámedikkis, Álbmotregistreren guovddáškantuvrras, suohkaniin ja buot dovddus sámi organisašuvnnain.
s-235 Dát gáhčče dasto eret jienastuslogus danin_go lei váilevaš ovttastahttin elektruvnnalaš jienastuslogus ja suohkaniid jienastusloguin.
s-236 Departemeantta mielas lea maid riekta ahte láhka mearrida ahte lea Sámediggi mii hálddaša válddi mieđihit ahte sámi jienastuslogu sáhttá geavahit dutkamiidda ja sullásaččaide.
s-237 » Olbmo nana searvevuohta nuppiiguin lea buoremus vuođđogeađgi masa son sáhttá hukset iežas individuála eallinprošeavttaid.
s-238 Danne dárbbašuvvojit mekanismmat mat sihkkarastet ahte sámiid oainnut ja árvvoštallamat šaddet dan vuođu oassin mas almmolaš mearridanproseassat dáhpáhuvvet.
s-239 Sámi giellaguoddiid geahppáneapmi lea stuorát go lassáneapmi.
s-240 Ii ge almmolaš sámi ságastallan leat vejolaš jus eai leat journalisttat geat máhttet sámegiela bures.
s-241 Buohkain galget leat olámuttos kulturvásáhusat beroškeahttá das, gos dal de orožit, ja beroškeahttá sin sosiála gulavašvuođas.
s-242 Sámediggi hálddaša dan prográmma ja das leat mielde mátkeealáhussii gullevaš doaibmabijut.
s-243 Nu ožžot sámi beroštumit mat ovddastuvvojit stuorát deattu deaivvadettiin riikkalaš ja stuorraservodaga beroštumiiguin.
s-244 Alimusriekti gávnnai dettetge doarjaga Čáhppesvuovdeášši bohtosii riikkaidgaskasaš álgoálbmot- ja unnitlohkorievttis.
s-245 Dihto surggiin erenoamáš konvenšuvnnain dáidá leat stuorát mearkkašupmi go oppalaš konvenšuvnnain, danne_go áššálaččat ráddjejuvvon suorggis addet ovttaskas olbmuide ja joavkkuide nannoset gáhttema ja go dat sáhttet bidjat stáhtaide eambbo doaibmangeatnegasvuođa.
s-246 Dávjá gáibiduvvo aktiiva doaibma stáhta bealis vai beassá divvut muhtin ráji dain vahágiin maid kultuvrra ja giela vuostá leat dahkan, ja vai beassá ráhkadit vuođu gielalaš ja kultuvrralaš ealáskahttimii.
s-247 Daid gaskkas lea ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra.
s-248 Go lagat galgá mearridit sámiid rievtti iešmearrideapmái, de dat lea miellagiddevaš go álgoálbmogiid iešmearridanriekti galgá hábmejuvvot eará stáhtain.
s-249 Riekti oassálastit luondduriggodagaid hálddašeamis sáhttá čađahuvvot dakko_bokte ahte Sámediggi nammada áirasiid oktasaš stivrenorgánaide, nu movt Finnmárkoopmodahkii ja guovllu boraspirelávdegottiide.
s-250 Eanaš oassi Norgga álgoálbmotdoarjagis addojuvvo Norgga eaktodáhtolaš organisašuvnnaid bokte.
s-251 Guovddáš atná digitála diehtojuohkinreaidduid deaŧalažžan iežas gaskkustanbarggus ja lea ásahan sierra neahttauskkádaga.
s-252 Soria_Moria-julggaštusas definerejuvvojedje davviguovllut Norgga deaŧaleamos nannensuorgin boahttevaš jagiid.
s-253 Olgoriikadepartemeanta ja Sámediggi leat ásahan juohke jahkebeali ráđđádallamiid davviguovloáššiid birra.
s-254 Erenoamážit dáidet leat hástalusat vurdojuvvon temperatuvrra loktaneami dihte ja danne_go lasket ekstrema dálkkit.
s-255 Guovddáš lea fágalaččat iešbirgejeaddji ásahus mii eanaš bidjá iežas mihttomeriid ja boađusgáibádusaid.
s-256 Guovddáš lea ásahan alcces ovttasbargooktavuođaid ja fierpmádagaid relevánta fága- ja dutkanbirrasiiguin.
s-257 Nu galgá ge prinsihppadieđáhus sisttisdoallat vuđolaš ja prinsipiála ságastallamiid Ráđđehusa sámepolitihka birra guđege stuoradiggeáigodagas.
s-258 Sámediggi eaktuda ahte Gieldda- ja guovlludepartementa sámi áššiid čohkkendepartementan galgá buorebut koordineret dán barggu.
s-259 Dása gullet Sámi sierrabibliotehka, oahpahushálddašeami doaimmat ja sierra sámi mánáidgárdedoarjagat.
s-260 Sámediggi vuordá Ráđđehusa fuolahit ahte Suodjalusa ja boazodoalu gaskka dahkkojuvvo šiehtadus Hálkavári ja Iŋggášguolbana báhčinguovlluid dáfus.
s-261 Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid áššiid dáfus gáibidit vel guovddáš proseassaid, danne_go orrot leame iešguđetlágán ipmárdusat iešmearrideami doahpagis.
s-262 Oasálaččaid loahpalaš oaivilat iešguđet áššiid hárrái galget leat almmolaččat.
s-263 Stáhtas ja Sámedikkis lea geatnegasvuohta ovddidit ášši dárbbašlaš dieđuiguin ja ávdnasiiguin, mat guorahallanbarggus dárbbašuvvojit.
s-264 Sámedikki várrepresideanta, Johan Mikkel Sara, lea hui ilus go ásahus dál lea vuođđuduvvon, ja sus leat stuora vuordámušat viidáset bargui.
s-265 Min ulbmil lea ahte galgá leat vejolaš eallit mielkebuvttadandietnasiin fylkkas, deattasta Tretnes.
s-266 Dalle lea eahpegovttolaš ahte boazodolliin leat earálágan vearro- ja divateavttut go vástevaš doaimmain.
s-267 Dieđut leat čadnojuvvon dihto eallindillái dađi mielde makkár dilis don ássin leat.
s-268 Oahppo-, giella- ja kulturossodagas lea ovddasvástádus buot politihkkaovddideamis ja hálddašeamis oahpahusa, giela ja kultuvrra surggiin.
s-269 Mis lea ain gáibádus ahte sámit galget mealgat eanet beassat searvat suodjalanguovlluid ásahan- ja hálddašanbargui.
s-270 Stáhta eanaoamastanriekti Finnmárkkus lea álohii leamaš nággovuloš ášši.
s-271 Buot dát dál lea oassi sámi, Norgga ja riikkaidgaskasaš historjjás.
s-272 Sápmelaččat eai leat goassege luohpan meara riggodagain, ja danne ii sáhte eahpidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid mearrariggodagaide, deattuha Keskitalo.
s-273 Dat álu olgoseaidni, biras, loktana njuolga dakŋasiin, ja dat rabas seaidneskoađas buktá assosiašuvnnaid olbmo náhkkái, dahje liidnái mii biddjojuvvo birra.
s-274 Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas.
s-275 Njuolggadusat meahccegeavaheami rievdamis rabas gulaskuddan.
s-276 Árktalaš parlamentáralaččaid konferánsa lágiduvvo juohke nuppi jagi.
s-277 Čuovggat nannejit lanjaid erenoamáš geometriija ja ávdnasiid válljema.
s-278 Dál álggahuvvojit huksensuodjalanprošeavtta huksenbarggut Sirpmás.
s-279 Sámediggi berošta erenoamážit das ahte ođđa boazodoalloláhka galgá sihkkarastit ja ovddidit boazodoalu vai mis maiddái boahtteáiggis sáhttá leat ceavzilis boazodoallu.
s-280 Sámedikki doarjjastivra lea doallan čoahkkima Ákšovuonas árat dán mánus.
s-281 Min jurdagat mannet lagamuččaide bearrašii, sohkii ja ustibiidda.
s-282 Máilbmi rievdá ja maiddái eamiálbmogat rivdet ja heivehallet iežaset ođđa áigái.
s-283 Dál mearkkaša Sámediggi ahte dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldat sámi divššohasaide váldoáššis lea hilgojuvvon plánas.
s-284 Ja áiggi mielde dat šaddá ain divraseabbon go dat jávkagoahtá.
s-285 Deaŧalaš lea sihkkarastit eamiálbmogiid ovddastusa dákkár čállingottis, dadjá Keskitalo.
s-286 Mihttomearrin lea sihkkarastit dássásašvuođa ja ovttalágan ovdánanvejolašvuođaid buot olmmoščearddaide.
s-287 De son barggai guokte jagi buohccedivššárin Kolvereidas Trøndelagas, dan maŋŋá son lea bargan Kárášjogas.
s-288 Dan botta son lea gazzan pedagogihkkaoahpu ja máŋggakultuvrrat áddejumi.
s-289 Ruovttus hálaimet eanaš sámegiela, muhto mis ledje ollu dárogielat ránnját.
s-290 Stohken dárogielat mánáiguin ja máhtten oalle bures dárogiela ovdal_go álgen skuvlii.
s-291 Dat mearkkaša ahte áddejin ja hállen, vaikko ii lean áibbas grammatihka mielde.
s-292 Ledjen dálonmánáid klássas ja mis ledje dušše dárogielat oahpaheaddjit.
s-293 Máŋggas čuldojuvvojedje, fertejedje vázzit guokte jagi vuosttaš luohkás.
s-294 Go gergen vuođđoskuvllas, de ii lean vel joatkkaskuvla Kárášjogas.
s-295 Danin álgen Girkonjárgga gymnásii ja vázzen vuosttaš jagi doppe.
s-296 Girkonjárggas fuomášin man ollu negatiiva oainnut dan áigge ledje sámiid vuostá.
s-297 Lei suorggahahtti vásihit ahte gehčče ártegit munnje ráiddus gávtti dihtii.
s-298 Go ledjen juo geargan vuosttaš jagi sámegiela haga de in válljen sámegiela Kárášjogas ge.
s-299 Máŋgga sámi guovllus eiseválddit eai váldán ovddasvástádusa lágidit dearvvašvuođabálvalusaid, muhto Sámemiššuvdna dat huksii ja hálddašii buohccestobuid ja eará dearvvašvuođaásahusaid.
s-300 Muittán ahte mu mánnávuođas ledje dušše rivgut geat barge buohccedivššárin Kárášjogas.

Text viewDownload CoNNL-U