Dependency Tree

Universal Dependencies - North Sami - Giella

LanguageNorth Sami
ProjectGiella
Corpus Parttest
AnnotationTrosterud, Trond; Antonsen, Lene; Tyers, Francis

Select a sentence

Showing 3 - 102 of 865 • previousnext

s-3 Rievtti mielde lea duodjeluohkás gulahallanoahpaheaddji, muhto son ii leat doppe nu dávjá go oahppit sávvet.
s-4 Ávvir ii ožžon rektor Mats Steinfjella jearahallamii.
s-5 Ohppiidráđis lea stuora fápmu skuvllas dan_dihte go leat nu máŋggas geat hupmet ovttas áššiid birra.
s-6 Miehtá čájáhuslanja lea lebbejuvvon plastihkkagovččas ja gávcci máná njuni ovddas lea čáhcemála.
s-7 Lea meara láhkai go das oidnojit bárut.
s-8 Su dieđu mielde vuorru boađášii vulos joga maŋŋeleappos, geassemánus, go čáhci liegganišgoahtá, iige árrat.
s-9 Dan duođaštit čállosat maid politihkkarat leat čálašan gieskat e-poasttain ja maid leat mediai suođđan.
s-10 Gaskavahku eahkeda lei Kárášjoga kulturvisttis álbmotčoahkkin gosa ledje sullii 50 olbmo boahtán.
s-11 Juohke gielddas ožžot olbmot skoviid maid sii galget deavdit ja sii jearahallet maiddái olbmuid, muhto Isaksen imašta kommišuvnna bargovugiid.
s-12 Stáhta lea dadjan don galggat duosa.
s-13 Son ii bivdde gal akto.
s-14 Ruskkat eai váilon, ja eanaš bisánanbáikkit ledje erenoamáš ruivasat.
s-15 Telefuvnna bokte ožžon Álttá Johtolatstašuvnna ságaide.
s-16 Son muittaša movt ovdal lávii ja jietna šaddá litnáseabbon.
s-17 Doppe vástida Farmen-Mikkel, dahje Mikkel Isak Eira.
s-18 Sii geat eai geavat luossabivdosaji maid leat ožžon jagis, masset dan, ja earát ožžot dan saji.
s-19 Dattetge lea Internašunála Sámi Filbmaguovddáža jođiheaddji mielas áibbas dárbbašlaš ahte gávdno sámegiel fálaldat mánáide.
s-20 Dán čieža oassálasti searvvis ii lean oktage boazodoalli, muhto kurssa oahpaheaddjis, Kjell Smestadas, lea doaivva ahte boazodolliide maid galgá gávdnot sierra heivehuvvon fálaldat.
s-21 Ii fal runiidan jalges gittiide, muhto meahccái, gosa návddit dávjá ja lunddolaččat fievrredit ráppiid.
s-22 Dál lea rábbeohcanbeana, dan lea čájehan go nealgečovjjiin borragođii ráppis.
s-23 Oahpaheaddji váilevašvuođa dihte ožžot dušše Divttasvuona oahppit njuolga oahpu.
s-24 Dan_dihte leage riekta ja dehálaš go skuvla čielga vugiin dovddasta dat lea maiddái sámi ohppiid skuvla.
s-25 Dán filmma leat Kárášjoga nuorat oaidnán, eaige šat vuolgge sirkusii.
s-26 Sámediggepresideanta Egil Olli dovdá iežas beahtahallan iežas bellodahkii, Bargiidbellodahkii.
s-27 Ja go geahččá maŋás historjjás, de lea Bargiidbellodat bargan hui ollu sámepolitihkain, dadjá Ørnebakk.
s-28 Árvaluvvon juohkin dáhpáhuvvá dáinnalágiin ahte juohke suohkan beassá vuos árvalit ovtta evttohusa stipendii.
s-29 Guovdageainnu suohkan háliidii maid gudnejahttit suohkana nuorra taleanttaid, ja bovdii gáffii ja gáhkuide Kaffegalleriijas maŋŋel.
s-30 Tåamma galggašii Tronsaune mielas beassat lullisámegiela eksámena čađahit.
s-31 Eriksen lea ge soahpan Anders M. Lango gehččui bohccuid.
s-32 Koaffar, gosa bivut galget, ii leat gal nu dehálaš.
s-33 Muhto ii Emil dasa duđa.
s-34 Maiddái galggašii sámi oahppoplána ja pedagogihkka, mas sápmelaš oahpahanvuogit geavahuvvojit.
s-35 Doaivva buorre šiehtadussii.
s-36 Mii eat leat dieđihan dievasčoahkkimii ođasmahttinbušeahtas dán reanttu ođasmahttima birra, lohká Vibeke Larsen, Sámedikki ráđđelahttu geas lea ruhtadoalu ovddasvástádus, ja lasiha: Dat lea mainna lean olahan bohtosiid herggiin ja seamma_ládje geahččalin heasttain.
s-37 Diibmá galggai Sámecupa lágiduvvot Deanus, ja doppe iige šaddan, dan sivas go ledje beare unnán joavkkut dieđihuvvon.
s-38 Guovdageainnu suohkanstivra vuosttalda visot suodjalanplánaid, sihke Goahteluobbalis ja eará báikkiin suohkanis, go oaivvildit ahte suohkana beroštumit eai leat váldojuvvon vuhtii suodjalanplánain.
s-39 Ráđđejehkoset sii meara guliid ja almmi lottiid, šibihiid ja oppa eatnama ja buot smávva elliid mat lihkadit eatnama alde.
s-40 Tubal-Kainas lei oabbá, gean namma lei Naama.
s-41 Mun áiggun duššadit sin oktan eatnamiin.
s-42 Das Noa árvidii ahte čáhci lei cohkon eatnamis.
s-43 Rama bártnit ledje Saba ja Dedan.
s-44 Abrama áhká namma lei Sarai, ja Nahora eamit lei Milka, Harana nieida.
s-45 Doppe Abram čuorvvui Hearrá nama.
s-46 Dubmejehkos Hearrá mu ja du gaskkas!
s-47 Iibat oppa eatnama duopmár dubmeše riekta?
s-48 Muhto dán olbmáguoktái allet daga maidege, dasgo soai leaba gávdnan suoji mu dáhki vuolde.
s-49 Jugaheadnu sutnje viinni maiddái dán ija, ja mana don gis ja veallá suinna, vai ealihivččiime áhččáme náli.
s-50 Ja dál mun goittotge lean riegádahttán bártni su boaresvuođa beivviin.
s-51 Ja go son lei luddon muoraid boaldinoaffara várás, de son vulggii dan báikái gosa Ipmil lei gohččon su mannat.
s-52 Addet munnje eatnama hávdebáikin, vai mun beasan hávdádit jápmán áhkkán.
s-53 Maiddái su eadnái ja villjii son attii divrras skeaŋkkaid.
s-54 Issát ásai Beer_Lahai_Roi birrasiin.
s-55 Mo dalle sáhttet dadjat su iežat oabbán?
s-56 Dasto Issát dagai dearvvuođaid ja sii vulge su luhtte ráfis.
s-57 Son lea váldán mus vuosttašriegádanvuoigatvuođa ja dál son rivvii mus buressivdnádusa ge!
s-58 Gáivoráiggi ovddas lei stuorra geađgi.
s-59 Manne don behttet mu?
s-60 Son dajai: Iežas ealu son doalai sierra iige luoitán daid mastat Labana sávzzaiguin ja gáiccaiguin.
s-61 Das don leat meannudan boastut.
s-62 Muhto maidba mun veaján daidda nieiddaide ja mánáide, maid soai leaba riegádahttán?
s-63 Son dajai: Nu ii livčče ožžon dahkat.
s-64 Almma mus lea dušše unna jovkkoš.
s-65 Dát ledje Jáhkoba bártnit guđet riegádedje sutnje Paddan Aramis.
s-66 Dát ledje horilaš sohkaoaivámuččat, Seira bártnit, Edoma eatnamis.
s-67 Mun vuolggahan du sin lusa.
s-68 Guktot niegadeigga sierra niegu ja nieguin lei sierra čilgehus.
s-69 De farao gohccái ja fuomášii ahte dat lei niehku.
s-70 Son sártnui sidjiide garrasit ja jearai: Dál mis gáibiduvvo su varra.
s-71 Eat mii dieđe gii leažžá bidjan silbba min seahkaide.
s-72 Dii lehpet dahkan boastut go lehpet láhtten!
s-73 Ale moaráhuva munnje, don guhte leat dego farao ieš.
s-74 Boađe mu lusa, ale ájahala!
s-75 Dát Jáhkoba bártnit ja nieiddat ledje buohkanassii golbmanjealjátlohkái.
s-76 Divtte bálvaleddjiidat ássat Gosenis!
s-77 Oastte min ja min eatnamiid láibbiin, de mii ja min eatnamat šaddat farao opmodahkan.
s-78 Son vulggii áhčis lusa ja válddii mielde goappašat bártniidis, Manasse ja Efraima.
s-79 Son dáhtui buot dan ollašuvvat, vai eatnat olbmot bisošedje heakkas.
s-80 Šattai eahket ja šattai iđit, vuosttaš beaivi.
s-81 Mun lean bajásšaddan boazodoalus dáppe Guovdageainnus, ja lean bargan boazodoalus ovttas isidiin.
s-82 De lean oahpahan boazodoallofágaid ja dál barggan boazodoalu ja duoji oahpahuskántuvrras.
s-83 Mun áiggun álggos muitalit iežan vásáhusain go ledjen dan báikkálaš bargolávdegottis mii galggai árvvoštallat plánaid ráhkadit álbmotmeahci ja luonddureserváhtaid Guovdageidnui.
s-84 Orohagas leat maid guokte luonddureserváhta hui lahkalaga, Sørlenangsbottena ja Jægervassbottena gaskkas.
s-85 Bargolávdegotti bargu: Álgobargu lei čielggadit min mandáhta.
s-86 Guovtti dehálaš ja guovddaš rapporttain oaččuimet daid maŋimus divoduvvon veršuvnnaid 12.03.2010, dan beaivvi go mis lei dat maŋimus ovttasbargočoahkkin Finnmárkku fylkkain gos gárviimet min oktasaš evttohusa.
s-87 Son attii bargojoavkkuide čielga dieđu ahte vaikko mii eat bargga šat viidáseappot de bargu aŋkke manná jođus mielde min haga.
s-88 Ja moai boazodoalloáirasat áigguime vaikko guovttá joatkit barggu.
s-89 Joavku maid háliidii ahte álbmotčoahkkimat dollojit gos báikki olbmot besset buktit oaiviliid.
s-90 Bargojoavku barggai oalle bures ovttas, vaikko dieđusge eat lean álo ovttaoaivilis, ii oktage geassádan goit eret joavkkus.
s-91 Bargojoavku čálii gal reivve Birasgáhtten departemeantta stádaráđđái gos buvttii oainnuidis.
s-92 Leat go álbmotmeahcit veahkaváldi báikkálaš olbmuid vuostá?
s-93 Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide?
s-94 Dat gal lei hui ollu geardduheapmi das mii oidno čállon Luonddugáhtten lihtu neahttasiidui.
s-95 Dákkár čuoggát ledje diŋgojumis, ja mun válljen čoaggit dás masa háliidan juoidá oaivvildit, ja dat lea mu priváhta oaivilat, lean gal veahá iežan isidiin ságastallan.
s-96 Eatnamat ja meahcci lea gáržon hui ollu dan 50 jagis go mun lean muiti leamašan.
s-97 Biilaluottat, telefunlinjját, ođđamállet fievrrut, muohtascooterat ja ATVat.
s-98 Eai lean boraspiret, eai ealggat, eaige nu ollu bohccot dain duovdagiin go dál.
s-99 Olmmošeatnatvuohta, buorre ruhtadilli eanas olbmuin, hyttat.
s-100 Dan ferte oaidnit makkár diliin guovllut leat, leat go áitojuvvon dakkár stuorát sisabáhkkemiin.
s-101 Das makkár hálddašanmálle šaddá lea maid hui ollu dadjamuš.
s-102 Boazodoallu gal lea dorvvastan suddjemiidda go dat oaidná movt eatnamat ja meahcci gáržžiduvvo go ruđa fápmu vuoitá.

Text viewDownload CoNNL-U