| s-101
| Näin myö iče loima Kalevala-eepossan uuvven juonen. |
| s-102
| Irina Rinkevičin šanojen mukah, peli aina loppuu eri tavalla ta aina on mukava tiijuštua uuvven juonen. |
| s-103
| Kalevala open -projektin tarkotukšena on kiinnoššuttua ihmisie karjalan kieleh ta kulttuurih, a šeikkailupeli yrittäy kiinnoššuttua ”Kalevalan” tekstih. |
| s-104
| Miušta še on paraš keino kiinnoššuttua nuorie ihmisie ta lapšie Kalevala-eepossah. |
| s-105
| Vet nyt on äijän erimoisie šeikkailupelijä, Petroskoissaki niitä on monta. |
| s-106
| Šeikkailupelit ollah oikein šuosittuja lapšien ta nuorien kešen. |
| s-107
| Tämän pelin jälkeh lapšilla ilmeštyy halu lukie ”Kalevalan” ta tiijuštua enemmäh hahmošta, kenen roolissa hyö pelattih tätä šeikkailupelie. |
| s-108
| Šeuruava peli järješšetäh 19. kevätkuuta Kalevalašša. |
| s-109
| Šen avulla muajilmah tuaš šyntyy ”Kalevalan” uuši istorija. |
| s-110
| “Meijän šuvun lauluja…”. |
| s-111
| Kiestinkin kulttuuritalošša 24. kevätkuuta Kiestinkin karjalaisien kulttuurišeura järješti kirjallisuš- ta musiikkiohjelman nimeltäh “Meijän šuvun lauluja”. |
| s-112
| Ohjelman aikana esitettih katkelmie Kalevalaeepossašta ta laulettih karjalaisie ta venäläisie lauluja. |
| s-113
| Pitoh yhyttih Kiestinkin koulun opaštujat, kumpaset opaššutah karjalan kieltä Tatjana Koval’ovan joholla. |
| s-114
| Lapšet valmissettih runoja Kalevala-eepossašta. |
| s-115
| Äijän hyvyä mieltä toi L’udmila Sem’onovan soloesityš. |
| s-116
| Hiän esitti Kokko lenti -hiälaulun. |
| s-117
| Pruasniekan lopušša ilmotettih Kalevala lapšien šilmin -luomiskilpailun tulokšet. |
| s-118
| Lapšien luomistöijen näyttely oli järješšetty Kiestinkin kyläkirjaštošša, šiinä oli Kalevala-teemalla omissettuja piiruššukšie ta applikatijo-tehnikašša luajittuja töitä. |
| s-119
| Kirjašton lukijat käytih kaččomašša näyttelyö ta kirjutettih omie mielipitoja lapšien luomistöistä. |
| s-120
| Näijen mielipitojen pohjalla šiitä valittihki kilpailun voittajat. |
| s-121
| Piiruššuškilpailušša parahakši tuli Jekaterina Vlasova (2. luokka), toisen šijan šai Matvei Nikiforov (2. luokka) ta kolmannella šijalla piäsi Kira Jelagina (1. luokka). |
| s-122
| Luomistöijen kešen voittajakši tuli Jegor Lobačov (2. luokka), toisella šijalla piäsi Danil Terentjev (2. luokka) ta kolmannella – Maksim Glazkov (4. luokka). |
| s-123
| Kaikki voittajat šuatih kunnivokirjat ta makiet lahjat. |
| s-124
| Piiruššuškilpailuh ošallissuttih šamoin päiväkojin Päivänkakkararyhmän kašvatit. |
| s-125
| Kalevalan päivällä omissetut pivot ollah perintehellisie Kiestinkin karjalaisien šeurašša. |
| s-126
| Myö aina staraičemma, jotta lapšet yhyttäis näih pitoloih, jotta hyö tiijettäis oman šeuvun istorijua ta meilä olis kellä šiirtyä ”meijän šuvun lauluja”. |
| s-127
| Passipot lapšilla, kumpaset šuurella kiinnoššukšella ošallissuttih tähä tapahtumah. |
| s-128
| Šamoin kiitämmä Galina Šeinua ta L’udmila Vlasovua lapšien luomistyönäyttelyn valmistamisešta. |
| s-129
| “Muan tunti” on luonnon puolešta. |
| s-130
| ”Muan tunti” on jokavuotini kanšainvälini aktijo, kumpaista järještäy Muajilman luonnonšiätijö ili WWF. |
| s-131
| Šitä vietetäh kevätkuun viimesenä šuovattana. |
| s-132
| Aktijon aikana pitäy tunniksi šammuttua valot ta muut šähkölaittehet. |
| s-133
| WWF on yksi šuurimmista kanšainvälisistä järještöistä, kumpani šuojelou luontuo. |
| s-134
| Šiätijöh kuuluu noin viisi miljonie ošallistujua ta še toimiu yli šuašša muašša. |
| s-135
| Venäjällä niise WWF:n ošallistujie lisäytyy joka vuosi. |
| s-136
| WWF:n tehtävänä on planetan luonnollisen ympäristön šäilyttämini, ihmisen ta luonnon šointu šekä Muan biologisen monipuolisuon šäilyttämini. |
| s-137
| Muan tunti -aktijon tarkotukšena ei ole šähkön šiäštö, kun ihmisien huomijon kiinittämini muajilman luonnon proplemoih, kumpasista šuurena proplemana on meijän planetan ilmašton muuttumini šekä näyttyä, jotta ihmisien pitäy yhistäytyö tätä proplemua vaštah ta jotta še on mahollista. |
| s-138
| WWF järješti enšimmäisen 'Muan tunnin' vuotena 2007 Australijašša. |
| s-139
| Aktijo vietettih šujuvašti – šiih ošallistu yli kakši miljonie henkie. |
| s-140
| Ta šeuruavana vuotena aktijoh yhty jo muajilman 35 muata. |
| s-141
| Venäjällä Muan tunti -aktijo virallisešti tuli vuotena 2009. |
| s-142
| Ta vuotena 2013 šiih ošallistu jo Venäjän yli 70 kaupunkie. |
| s-143
| Aktijon aikana äšen muajilman kuulusimmissa nähtävykšissä šammutetah kaikki valot, esimerkiksi, Colosseus Roomašša, Empire State Building Yhyšvalloissa, Eiffelin torni Pariisissa, Ateenan Akropolis, Sidnein oopperatalo ta monet muut nähtävykšet šeisotah valotta. |
| s-144
| Moskovašša šammutettih valot Moskova-Sitikeškukšešša, Uuvvella Arbatilla, Ostankinin TV-tornilla, Hristossa Pelaštajan kiriköššä, Moskovan valtijonyliopiston piärakennukšešša, Bol’šoi-teatterissa ta toisissa paikoissa. |
| s-145
| Piiterissä šammutettih valot šilloilla, Petrun ta Puavalin linnašša, Palaččirantakavulla, Talvipalaččiloissa, Eremitaašissa. |
| s-146
| Muan tunti 2017 -aktijon piäaihiena oli ihmisen vaštuullini šuhtautumini luontoh ta piälaušehena “Muuta iččie eikä planettua”. |
| s-147
| Tänä vuotena aktijo piettih 25. kevätkuuta klo 20.30–21.30. |
| s-148
| Še oli kymmeneš aktijo, kumpaista vietettih kanšainvälisellä tašolla ta tällä kertua še tuli šuurimmakši istorijašša. |
| s-149
| Aktijoh liitty muajilman 184 muata ta še on kuutta kertua enemmän, mitä viime vuotena. |
| s-150
| Venäjällä Muan tunti -aktijoh yhty 150 kaupunkie ta še on puolitoista kertua enemmän, mitä viime vuotena. |
| s-151
| Yhteheš täh aktijoh ošallistu kakši miljardie henkie ympäri muajilmua, yli 175 muata, noin 7000 kaupunkie. |
| s-152
| Še on vapuaehtoni aktijo – ihmiset iče piätetäh, mimmoset šähkölaittehet hyö šammutetah, a kaupunkien vallat kannatetah aktijuo ta šammutetah kaupunkien eri paikkojen valot. |
| s-153
| Kaupunkiloissa vietetäh erilaisie flashmobija “Muan tunnin” kunnivokši. |
| s-154
| Enšimmäisinä, ket otettih vaštah Muan tunti -aktijo, oltih Samoa-šuaren eläjät ta lopetettih aktijo Cookinšuarien eläjät. |
| s-155
| Muan tunti -aktijolla on virallini saitti 60.wwf.ru/, mistä voit tarkemmin lukie šiitä. |
| s-156
| Venäjällä enšimmäisinä oltih PetropavlovskKamčatski -kaupunkin eläjät ta viimesinä – Kaliningradin eläjät. |
| s-157
| Jokahini ehokaš voit ošallistuo Muan tunti -aktijoh. |
| s-158
| Kaikki tarvittavat tiijot voit löytyä virallisilla nettišivuilla, pitäy vain täyttyä šielä pieni anomuš, jotta šiun iäni ois lašettu. |
| s-159
| Lisäkši saitilta löyvät kartan, mih pitäy merkitä iččieh ta oman paikkakunnan, jotta vois kaččuo ta kuvitella šen avulla, kuin äijän ihmisie ošallistuu aktijoh. |
| s-160
| Petroskoissaki on äijän šemmosie ihmisie. |
| s-161
| Tietyšti, ei kaikin merkitä iččie karttah, ta voipi šanuo, jotta ošallistujie on vielä enämpi, mitä myö niämmä kartašta. |
| s-162
| Anna Mugačeva: “Meijän pitäy enemmän paissa keškenäh”. |
| s-163
| Anna Mugačeva on tuttu persona Petroskoin kanšalaisjärještöjen kešen. |
| s-164
| Mie nävin Annua monešša tapahtumašša ta kuulin kerran hänen šuušta šemmosen ajatukšen: |
| s-165
| “Muuvvalla muajilmašša myö kaikin olemma karjalaiset. |
| s-166
| Konša meiltä kyšytäh mistä šie olet, niin kaikin šanotah: “Karjalašta!” |
| s-167
| Karjalan tatarit, Karjalan liettualaiset, puolalaiset tahi čikanat ollah Karjalan muan lapšet, karjalaiset”. |
| s-168
| Nämä šanat painuttih miun mieleh ta šen jälkeh miula himotti paissa tarkkah Annan kera hänen ruavošta ta elämän näkömykšistä. |
| s-169
| Anna, šie olet Art-teltta (ven. ”Art-šat’or”) -kanšalaisjärještön johtaja. |
| s-170
| Mitä ruatuo työ ruatta?. |
| s-171
| – Järještön tarkotukšena on kannattua Karjalan rahvahien kulttuuri- ta henkellisen perinnön elävyttämistä ta kehittämistä, ta heijän kanšallisen omaperäisyön šäilyttämistä šekä auttua nuorien ta lapšien liittymistä Karjalan rahvahien henkelliseh kulttuurih, urheiluh ta taiteheh. |
| s-172
| ”Art-teltta” ruatau enämmän Petroskoin alovehella. |
| s-173
| Tiälä piemmä järještön šuurimpie tapahtumie: Kaupunki, kumpasešta huaveilen -lapšienpruasiekkua, Petrin ta Fevronijan päivyä, Hiekkaveššokšien festivalie. |
| s-174
| Kačoin ”Art-teltan” internettišivuo ta huomasin, jotta järještön kaikki tapahtumat ta projektit on šuunnattu perehellä ta perehen lujentamisella. |
| s-175
| – Pereh ”perehenä” šuau puoleheš vähän valtijon huomijuo. |
| s-176
| Valtijo auttau lapšie, invalidija, yksinäisie muamoja. |
| s-177
| On šamoin olomašša erilaisie naistai eläkkeläisliittoja. |
| s-178
| Miehet liitytäh kalaštajien ta mečäštäjien liittoloih. |
| s-179
| On olomašša šuurie ohjelmie, mit kannatetah näitä ihmisjoukkoja. |
| s-180
| Ka šemmosie valtijollisie ohjelmie tahi projektija, mit kannatettais perehie kaikkine jäšenineh, on näpin verran. |
| s-181
| ”Art-teltan” Kaupunki, kumpasešta huaveilen -lapšienpruasiekkua piemmä tänä vuotena 28. oraškuuta. |
| s-182
| Myö kučumma šinne juštih perehie – lapšie vanhempineh, ämmöineh ta ukkoineh. |
| s-183
| Ilman perehtä ei ole mitänä kulttuurie eikä kieltä, eikä tapoja eikä tulovaisutta. |
| s-184
| Kaikki meijän partn’orit (Karjalan eri rahvahien kanšalaisjärještöt) valmissetah šemmosie ohjelmie, mih voijah liittyö lapšet tai aikuhiset. |
| s-185
| Arkielämäššä myö vietämmä vähän aikua omien lapšien kera. |
| s-186
| Miun mieleštä on ylen tärkie pruasniekan aikana antua perehillä olla yheššä ta yhistyä perehen jäšenet šamalla ruavolla, olisko še karjalaisen lipun valmistamini, šul’ččinojen ajelomini tahi kyykän peluamini. |
| s-187
| Šie olet šyntyn Petroskoissa, toteutat omie projektija Petroskoin alovehella. |
| s-188
| Oletko šie käynyn Karjalan kylissä ta mitä Karjalan kantarahvahien kulttuuri šiula merkiččöy?. |
| s-189
| – Milma ei miellytä, konša Petroskoin pruasniekkoih kučutah laulajie Karjalan ulkopuolelta – Moskovašta, Piiteristä ta äšen ulkomailta. |
| s-190
| Ihmiset ikävöijäh omie artistoja ta pruasniekkojen epävirallista tunnelmua. |
| s-191
| Karjalan piirilöissä on nerokkahie ihmisie ta mahtavie ryhmie, kumpaset voijah näyttyä kantarahvahien kulttuurie ta kieltä monipuolisešti ta kirkkahašti, ta esittyä ei keinotekoista spektaklie, vain tovellista elämyä, mitä kylissä on. |
| s-192
| Miun mieleštä, lava aina erottau kaččojie artistoista. |
| s-193
| Nykyihmiset eletäh ikäh kuin vakumissa, monet ei tunneta omie nuapurija, käyväh töissä ta kaupoissa eikä huomata toini toista. |
| s-194
| Pruasniekat, missä artistat esitetäh lavalla, erotetah ihmisie vielä enämmän. |
| s-195
| Mie järješšän šemmosie pruasniekkoja, missä ihmiset voijah ottua toini toisen kiäštä, kaččuo šilmih, muhie toini toisella ta paissa keškenäh. |
| s-196
| Ihmini ymmärtäy, jotta hänen rinnalla on šamanmoisie ihmisie. |
| s-197
| Kanšankulttuurin pruasniekoissa kanšan šielu, juuret ta istorija tullah näkyvih. |
| s-198
| Karjalan kylissä on totista ta alkuperaistä voimua, mi voit innoššuttua kaupunkilaisie. |
| s-199
| Mie tahon, jotta petroskoilaiset tiijettäis paremmin omua kotimuata. |
| s-200
| Omalla ruavolla tahon herättyä ihmisissä haluo tuntie kotimuata paremmin ta käyvä šitä kaččomašša. |