| s-1
| “Karjalan nuorus” Anuksen piiris |
| s-2
| Vuvvennu 2017 Karjalan tazavaldu pidäy omassah 97-vuozipäiviä. |
| s-3
| Pruazniekku pietäh kezäkuul Anuksenlinnas. |
| s-4
| Pruazniekan piälimäzii pidoloi rodieu suomalasugrilazen nuorižon festivuali “Karjalan nuorus”. |
| s-5
| Tämän festivualin hantuzis järjestetäh kaksi matkua Petroskoispäi Anuksen piirih: nuorien pajo- da tansijoukot lähtietäh ezittymäh Anuksen piirin kylih. |
| s-6
| Enzimäine matku oli jo mennyt pyhänpiän, 23. sulakuudu. |
| s-7
| Gostii vastattih Tuuksen kyläs, Koveris da Kotkatjärvel. |
| s-8
| Koverin eläjii ihaškoitettih Petroskoin taidoškolan Vesläžetjoukon lapset, hyö ozutettih kui ennevahnas nuoret käydih bes’odale, pajatettih, tansittih da kižattih meijän ezi-ižien tabah. |
| s-9
| Tuuksen kul’tuuratalois ezityi Petroskoin konservatourien Istoki-joukko. |
| s-10
| Tansijes da pajattajes rahvas ei kylmetty viluhkos kul’tuurutalois. |
| s-11
| Murginan jälles kai matkuniekat lähtiettih Kotkatjärvele, sigäläzes kul’tuurutalois ezityttih jo kaksi joukkuo. |
| s-12
| Paiči artistoi matkah lähtiettih karjalazien heimovellet – Vepsän kul’tuuruseurah kuulujat Larisa Čirkova da Galina Lokkina. |
| s-13
| Vepsäläzet naizet saneltih omis projektois nuorižonke. |
| s-14
| Matkah yhtyigi Periodika-julguamo, festivualil sai ostua kniigua, lehtie da žurnualua kanzallizil kielil, saigi tilata Oma Mua -lehti. |
| s-15
| Toine tämänmoine matku Anuksen piirih rodieu 30. sulakuudu. |
| s-16
| Mägriän kyläh lähtöy Petroskoin valdivonyliopiston Toive-ansambli, Kuittizes ezittyy 'Kajahuš', Kuujärves ozuttau spektaklii Čičiliušku-t y ttiteatr u. |
| s-17
| Omis ruadonerolois nuorižon hyväkse saneltah Karjalan Rahvahan Liiton aktivistat. |
| s-18
| Pidoh tulluot suajah ostua da tilata “Periodikan” julgavoloi. |
| s-19
| Festivualin järjestäjänny on Anuksen karjalazet -liitto, projektua jengal kannattau Kandurahvahien välialovehine kannatuskeskus. |
| s-20
| Festivualin hantuzis pietäh kaksi kilbua nuorih niškoi: Moja Karelija -videos’užietoin kilbu da Karelija – eto mi -karjalan, vepsän da suomen kieldy maltajien kilbu. |
| s-21
| Kilboih voibi yhtyö sulakuun 30. päivässäh. |
| s-22
| Festivualin jälgimäine pido rodieu 10. kezäkuudu Anuksenlinnas. |
| s-23
| Suureh konsertah yhtyy petroskoilazien da anukselazien nuorien joukkuo. |
| s-24
| Konsertal roitah ilmoitettu da palkittu iel mainittuloin kilvoin voittajat. |
| s-25
| “Tverin Karjalas olen hyväs mieles, kui omas kodikyläs” |
| s-26
| “Tverinkarjalazien ystävien” piämies 2010-2014 Tapio Mustonen sanoi Lihoslavl’an konferensies ”Karjalazet 400 vuottu Tverin mual”, ku Karjalua koskijoi kielitiijollizii tutkimuksii rodieu ainos vai enämbi Suomes da Ven’al. |
| s-27
| Tverinkarjalazien kieli da kul’tuuru on tundiettu Suomesgi. |
| s-28
| Vuvves 1994 algajen sie ruadau Tverinkarjalaisten ystävät ry -liitto, kuduan alguhpanijannu oli tundiettu suomelaine tiedomies Pertti Virtaranta. |
| s-29
| – Virtaranta “paloi” tverinkarjalan kieleh. |
| s-30
| Tverinkarjalazet voidas sanuo händy omakse Lönnrotakse, sanou Tapio Mustonen, “Tverinkarjalazien ystävien” vuozien 2010-2014 piämies. |
| s-31
| Liiton piätavoittehennu on avvuttua eri tabah tverinkarjalazien kielen da kul’tuuran säilyttämisty da kehittämisty. |
| s-32
| Paiči sidä “Tverinkarjalazien ystävät” avvutetah piästiä ilmoih karjalankielisty kirjalližuttu da opastuskniigua. |
| s-33
| Opastujii da tutkijoi kannatetah stipendieloil. |
| s-34
| – Tverin Karjalua koskijoi kielitiijollizii tutkimuksii rodieu ainos vai enämbi Suomes da Ven’al. |
| s-35
| On äijy nuordu tutkijua, kuduat kirjutetah väitöskirjoi tverinkarjalan kieles eniten Helsinkis, Jovensuus da Petroskois, sanou Mustonen. |
| s-36
| Tieduo tverinkarjalazis levitetäh fotokuvaozutteluloin da tiedopidoloin avul Suomen eri puolis. |
| s-37
| Muga Tverin Karjalan dieloloi pietäh silmäl Suomes. |
| s-38
| Tärgienny ruavonnu ollah “ad’voihkäyndy” da turistumatkat Tverin Karjalah. |
| s-39
| Turistumatkoi pietäh kerran vuvves kezäl. |
| s-40
| – Matkustamizen piätavoittehennu on se, ku matkustajat eletäh ainos perehis, muga hyö tuttavutah tverinkarjalazien elaigah, sanou Mustonen. |
| s-41
| Tapio Mustonen mondu kerdua on käynnyh Tverin Karjalah turistumatkoin piälikönny da tundou Tverin alovehen ylen hyvin. |
| s-42
| – Iče olen karjalaine Kiihtelysvuaraspäi. |
| s-43
| Konzu olen Tverin Karjalas, olen moizes hyväs mieles, buitegu olen käynnyh omah kodikyläh. |
| s-44
| Bobuli-briha sanoo saaraa |
| s-45
| Oli sie enne saari. |
| s-46
| Saari sanoi: 'Ken voinoo uuzi uvvel saaraa sanuo kolmet suutkat, sil minä tyttären miehel annan'. |
| s-47
| Sit ečitäh, ečitäh saaran sanojaa, ni kus ei löytä. |
| s-48
| Bobuli-briha oli yksi, se kengän ombelii oli, häi sanoo: 'Minä sanon'. |
| s-49
| Saari työndää polkan saldattaa kuundelemah, briha menöö sanelemah. |
| s-50
| Häi saneloo: 'Konzu minun taatto oli bohattu, kolme virstaa oli kodi piduhuttu, a virstaa levevytty; kezäkse kraassi koin mustal kraaskal, a talvekse valgiel. |
| s-51
| Sit oli häkki, seičče virstaa oli sarvet piduhuttu, paimoi istui sarvel, toine toizel; torvittih, ga toine toizen ei kuulluh torvindaa. |
| s-52
| Sit, – sanoo, – on minul orazen pääs ildaine, minul pidää lähtie ildastu saamah'. |
| s-53
| Lähtöö, päivän ombeloo da pajattaa. |
| s-54
| Polku menöö saarilloo, saari kyzyy: 'Midäbo bobuli saneli?' |
| s-55
| Midä se bobuli-briha sanoi, sidäi net saldatat sanottih saaril. |
| s-56
| Toine päivy tuli, tožo saari työndää saldatat saaraa kuundelemah, a bobuli-briha tuloo sanomah. |
| s-57
| 'Kuunelkaa nygöi, sanon saaraa, – häi sanoo, – konzu minun taatto oli bohattu, kolme virstaa oli kodi piduhuttu, a virstaa levevytty; kezäkse kraassi koin mustal kraaskal, a talvekse valgiel. |
| s-58
| Sit oli häkki – seičče virstaa oli sarvet piduhuttu, paimoi istui sarvel, toine toizel; torvittih, ga toine toizen ei kuulluh torvindaa. |
| s-59
| Sit, – sanoo, – on minul orazen päs ildaine, minul pidää lähtie ildastu saamah'. |
| s-60
| Menöö, päivän ombeloo da pajattaa. |
| s-61
| Da, tämän saaran sanottuu häi ainos kyzyy: 'Kuulittogo tämän, vojennoit, dai tiezittö?' |
| s-62
| Tämän häi kyzyi enzi dai tossu pään, a vojennoit sanottih: 'Tädä saaraa emmogo kuulluh, emmogo teidänyh'. |
| s-63
| Uvvessah vojennoit mendih saarilloo. |
| s-64
| Saari uvvessah kyzyy: 'Midä briha sanoi?' |
| s-65
| Vojennoit sanottih: 'Ga sidä samastu'. |
| s-66
| Häi sanoi da uvvessah kyzyi: 'Kuulittogo tämän, vojennoit, dai tiezittö?' |
| s-67
| Saari kolmandennu päivänny heidy ainos n’evvoo sanomah: 'Kuulimo dai tiezimö, dai näimö'. |
| s-68
| Sit kolmas päivy mennäh taaste. |
| s-69
| Sit taaste se briha muga sanoi: 'Konzu minun taatto oli bohattu, kolme virstaa oli kodi piduhuttu, a virstu levevytty; kezäkse kraassi koin mustal kraaskal, a talvekse valgiel. |
| s-70
| Sit oli häkki: seičče virstaa oli sarvet piduhuttu; paimoi istui sarvel, toine toizel; torvittih, ga toine toizen ei kuulluh torvindaa. |
| s-71
| Tiezittögo, – sanoi, – vojennoit, dai kuulitto?' |
| s-72
| A vojennoit vastatah: 'Tiezimö d’o dai kuulimo, dai näimö'. |
| s-73
| 'A konzu oli minun taatto bohattu, sit andoi saaril kolme puččii dengaa, kuulittogo, saldatat, dai tiezittö?' |
| s-74
| 'Kuulimo, dai tiezimö dai näimö!' |
| s-75
| 'Nu, gu on muga dielot, läkkäättös otamo vellat ääre'. |
| s-76
| Sit saarilloo mendih sinne. |
| s-77
| Sit taaste tämä briha kuuloitti: 'Konzu minun taatto oli bohattu, sit saaril andoi kolme puččii d’engaa. |
| s-78
| Kuulittogo, vojennoit, tämän dai tiezittö?' |
| s-79
| Vojennoit vastatah, kui saari käski: 'Kuulimo myö tämän dai tiezimö'. |
| s-80
| Muga briha sai saaris kaksi puččii d’engaa da vie kolmas d’äi vellakse. |
| s-81
| Nai bobuli-briha da rubei mučoin ker elämäh. |
| s-82
| Arbuamatoi muailmu |
| s-83
| Kogo muailmas arbaituksii pietäh hyvin muinazennu kanzanrunohuon lajinnu. |
| s-84
| Karjalazisgi tekstois löydyy ennevahnallizii miiffizii piirdehii da luguloin elementoi. |
| s-85
| Karjalazet arbaitukset puaksuh kuuluttih ritualoih, niidy sanottih svuad’bas da muah pannes. |
| s-86
| Toiči mečästäjät meččäh mennes arbailtih – uskottih, gu nenga tulou parembi sualis. |
| s-87
| Uskomuksien mugah arbaituksii voibi arbaittua vaigu huondespuoles, illal saneltih suarnoi. |
| s-88
| Illal ei suannuh arbailla – varattih Arbaituksen akkua, ku häi tulou yön aigua da ähkiäy bokkah. |
| s-89
| Ku unohtannet tämän dielon, sit Arbaituksen akku vältämättäh tulou da prižmiy sinuu mustoittamah semmostu arbaitustu, kudamua häi iče ei musta. |
| s-90
| Gu semmostu ei tule piäh, uskottih, ku häi voibi syvvä ristikanzan. |
| s-91
| Arbaituksen akku oli ylen viizas, kaikkien arbaituksien tiedäi, hänes oli ylen jygei piästä eroh. |
| s-92
| Semmostu mifolougistu personuažua ei ole toizis kul’tuurois, on vaigu karjalazes. |
| s-93
| Parahannu aijannu arbuamizeh on talven Synnynmuanaigu, konzu mennyh da tulii aigu vastavutah. |
| s-94
| Myöhembäite arbaituksii saneltih enimilleh ilokse. |
| s-95
| Niilöin vuoh lapset opastuttih ellendämäh muailmua da miettimäh muailmoin eri dieloloi. |
| s-96
| Tavallizele ristikanzale on ylen jygei kerras arvata, mis on pagin vahnas arbaitukses, gu tekstas nimidä ei sanottu kohti da sen ližäkse käytettih erilazii metaaforoi. |
| s-97
| Ennevahnas opastettih arbuamah jo pienete olles. |
| s-98
| Sen ližäkse lapset hyvin tiettih kai vešit, kudamat kuvattih tekstois, gu net kuuluttih jogapäiväzeh elaigah. |
| s-99
| Tarkah kuunneltes arbaitukses ainos löydyy semmozii piirdehii, mit avvutetah ellendämäh da arbuamah. |
| s-100
| Enimytten karjalazis arbaituksis voibi tiijustua kyläläzien talolois da jogapäiväzis veššilöis, kui, ezimerkikse, käziastii, kuožali, čirpi, sieglu. |