Dependency Tree

Universal Dependencies - North Sami - Giella

LanguageNorth Sami
ProjectGiella
Corpus Parttest
AnnotationTrosterud, Trond; Antonsen, Lene; Tyers, Francis

Select a sentence

Showing 102 - 201 of 865 • previousnext

s-102 Boazodoallu gal lea dorvvastan suddjemiidda go dat oaidná movt eatnamat ja meahcci gáržžiduvvo go ruđa fápmu vuoitá.
s-103 Suodjemeahcit galget maid geasuhit olbmuid, ja muhtin suohkanat atnet dan turistta geasuhanseaktin.
s-104 Dat ii leat buorre go diekkár báikkit gal fargga duolmmastuvvet.
s-105 Guovdageainnu guovllut gal leat vel mu mielas sestojuvvon oalle bures dássážii, movt šat guhká.
s-106 Ii oktage háliit goit billistit iežas birgejumi vuođu, sihke eatnamiid ja elliid.
s-107 Dat gal lea maid okta fáktor muhtin guvlui, muhto gávdnojit maid eará.
s-108 Jeageleatnamat leat hui hearkkit, njozet šaddet ja fertejit suddjejuvvot.
s-109 Mu mielas goit galggaše sáhttit ovttasbargat, sis dat han leat ollu seamma beroštumit, galggaše goit sin áigumušaid ektui, luonddu gáhttet.
s-110 Muhto láve orrot nu ahte sii rohkkáhit boazodoalu máŋgii boasttu čuoččuhusaiguin ja váilevaš dieđuiguin ja duođaštusaiguin, ja de gal fargga šaddet vuostálaga.
s-111 Ikte Altaposten áviissas oidnen ahte Luonddugáhttenlihttu soaibmá boazodoalu verrošit vahátbuhtadusa ohcamiiguin.
s-112 Dat gal lea čalmmehis ášši dan čuoččuhit, ja lea vel ártet go eai rohkkát sávzaealáhusa mii maid oažžu buhtadusa.
s-113 Dutkit dat han leat duođaštan ahte boraspiret goddet eambbo go oba leatge ovdal jáhkkán, daid duođaštusaid leat ožžon dieid radiomerkejuvvon boraspiriin go daid leat čuvvon.
s-114 Mun oainnán ahte mis livččii seamma beroštumit go vuos oahppat gulahallat.
s-115 Láhka galgá adnojuvvot álbmotrievtti njuolggadusaid mielde álgoálbmogiid ja veahádagaid birra ja daid mearrádusaid mielde mat leat šiehtaduvvon vieris stáhtaiguin guolásteami birra rádjačázádagain.
s-116 Áššiin meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheami birra galget stáhtalaš, fylkkagielddalaš ja gielddalaš eiseválddit árvvoštallat, mo nuppástupmi váikkuha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii.
s-117 Láhka ii guoskkat oktasaš dahje oktagaslaš vuoigatvuođaid, maid sámit ja earrásat leat rábidan oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami bokte.
s-118 Juos gorreválggain lea dárbbašlaš deavdit gáibádusa, man mielde lahtuid ja sadjásašlahtuid gaskkas galget leat sihke nissonat ja dievddut, de galgá beare uhccán ovddastuvvon sohkabeali evttohasaid loktet badjeliidda dan listtas, mii lea ožžon uhcimus jienaid daid listtaid gaskkas mat galget ovddastuvvot.
s-119 Juos ii leat oktage dakkár lista, de manná maŋimuš stivrrasadji boazodoalu ovddasteddjiide, geat leat dan listtas mii lea ožžon eanemus jienaid daid listtaid gaskkas, main leat dakkár evttohasat.
s-120 Stivra galgá dárbbašlaš olis mearridit plánaid, budjeahta, válddahusaid ja bagadusaid doibmii.
s-121 Stivra čađaha guorahallamiid, maid atná dárbbašlažžan vai sáhttá doaimmahit dahkamušaidis.
s-122 Stivra čađaha guorahallamiid, juos okta stivrralahttu gáibida dan.
s-123 Stivrrajođiheaddji galgá fuolahit, ahte áigeguovdilis áššit gieđahallojuvvojit stivrras ja ahte stivra gohččojuvvo čoahkkimiidda ulbmillaš vuogi mielde ja govttolaš áigemeriin.
s-124 Juos mearriduvvo meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheapmi golmma ja dušše golmma stivrralahtu doarjagiin ja olles uhcitlohku vuođđudallá oainnus sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusdoaimmaheami ja servodateallima destii mii lea árvvoštallojuvvon Sámedikki válddahusaid vuođul, de sáhttá uhcitlohku ovtta oli stivrračoahkkima áigge gáibidit ášši Sámedikki gieđahallamii.
s-125 Nuppi lađđasa goalmmát ja njealját čuokkis gusto seamma_láhkai.
s-126 Nubbi ja goalmmát lađas gustojit seamma_láhkai virgehasaid ja earrásiid fápmudeapmái dahkat mearrádusa meahcceeatnamiid nuppástuvvan geavaheamis.
s-127 Vuosttas lađđasis njealját lađđasii gustojit seamma_láhkai áššiide meahcceeatnamiid dahje daid vuoigatvuođaid luobaheami ja láigoheami birra.
s-128 Virgehasaid ovddasteaddjis lea sárdnun- ja evttohanvuoigatvuohta, muhto ii jienastanvuoigatvuohta.
s-129 Lahtut ja sadjásašlahtut nammaduvvojit gitta njealji jagi rádjai háválassii.
s-130 Ii oktage sáhte leat lahttun eambbo go logi jagi oktilassii.
s-131 Lahttu, gean stáhta lea nammadan, lea lávdegotti jođiheaddji.
s-132 Gozihanlávdegoddi galgá fidnet buot dábuhahtti dieđuid Finnmárkkuopmodagas, maid dárbbaša dahkamušaidis čađaheapmái dán paragráfa mielde.
s-133 Gozihanlávdegoddi addá jahkásaččat raportta Finnmárkku fylkkadiggái, Sámediggái ja departementii.
s-134 Raporttas galgá gozihanlávdegoddi čilget gozihandoaimmas, árvvoštallat stivrra jahkemuitalusa ja dilálašvuođaid maid dat siskkilda, ja árvvoštallat mo dát láhka doaibmá ja leago sávahahtti dan nuppástuhttit.
s-135 Mávssu lahtuide ja sadjásašlahtuide máksá dat orgána, mii lea nammadan guoskevačča.
s-136 Stivrra lahttu, gii eaktodáhtus dahje sahtedohko lea dagahan Finnmárkkuopmodahkii manahusa luohttámušdoaimma čađahettiin, lea geatnegas buhttet manahusa.
s-137 Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka.
s-138 Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđošbivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneavvuiguin.
s-139 Finnmárkkuopmodat sáhttá mearridit ahte ávkkástallamii gáibiduvvo lohpi.
s-140 Son gii oažžu lobi, galgá vuostáiváldit goartta dahje sullasačča, mii čájeha ahte sus lea lohpi.
s-141 Departemeantta miellasuvvamiin sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit spiehkastagaid dán lađđasa mearrádusain.
s-142 Bivdo- ja guolástanlobis sáhttá Finnmárkkuopmodat gáibidit divada.
s-143 Sáivačázis gođđi luossaguliid sáhttá bivdit dušše gittaneavvuiguin mearas maŋŋil go Finnmárkkuopmodat lea čujuhan bivdosaji.
s-144 Sáhttágo Finnmárkkuopmodat bidjat dárkilet eavttuid bivdui, guolásteapmái ja lubmemii iežas eatnamiin?
s-145 Bivdui ja guolásteapmái ferte oažžut lobi Finnmárkkuopmodagas.
s-146 Finnmárkkuopmodat sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid luondduvalljodagaid ávkkástallamii iežas eatnamiin, earret_eará ferte olbmos lohpi dasa.
s-147 Juos ovdamearkan leat uhccán eallit dahje luopmánat muhtun guovllus, de sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit ahte bivdu dahje lubmen dán guovllus galgá merrejuvvot.
s-148 Leahkki vuoigatvuođat eai lihkahallojuvvo.
s-149 Finnmárkkuláhka ii nuppástuhte geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (earret opmodagaid sirdima Statskogas Finnmárkkuopmodahkii).
s-150 Juos olmmoš ovdamearkan čuohpai muoraid muhtun vuovddis dahje guođohii šibihiid dihtoguovllus dainna jáhkuin ahte sus lei vuoigatvuohta dasa, de sáhttá oažžut dakkár geavahanvuoigatvuođa dohkkehuvvot.
s-151 Iige láhka lihkahala vuoigatvuođaid mat vuođđuduvvet eará vuđđosii, ovdamearkan dakkáriid mat vuođđuduvvet dahkkojuvvon šiehtadussii.
s-152 Ja lea dat nuppiide sámiidenai hávski gullat sámi dili birra.
s-153 Sámiid boahtimušas ii leat gullon, ahte livččo boahtán gosge.
s-154 Mon jurddašan ahte sii leat eallán bivdduin vuohččan, guliid ja lottiid ja gotti bivdduin, guovžžaiguin ja visot meahcielliiguin.
s-155 Ja dahke sii rokkiid dego iežánai meahcieallit.
s-156 Ja dat gale lea muitalan, ahte son lea gottihuvvon ja biddjon dohko dan roggái.
s-157 Sápmelaččas leai dakkár luondu, ahte son háliidišgođii gottiid.
s-158 Báhkaid áigge, go boazu ruohttá čoahkkái, de sii lávejit muhtumin mannat alla báktegaskii ja dasa cakkadit dasságo nelgot ja oahpástuvvet olbmo oaidnit ja haksit.
s-159 De bohte meara mielde deike dán nuortadavvečihkii ja de balde sámiid eret mearragáttiin.
s-160 Ja dološ sámit ledje stuorrát ja dearvašat.
s-161 Ja soames sámi godde maiddá.
s-162 Ja son ii dahkan maidege dan jagi, muhto bođii fas nuppi jagi, ja de ledje sus guoimmit mielde, ja sii dahke darfegoađi vuohččan ja vuojehedje sámiid eret dasnai.
s-163 Ja go sámit oidne, ahte dáža vulggii eret, de vihke sii dan jápma olbmo lusa ja guoddile hoahpus eret rásiid sisa.
s-164 Ja dat rievvun lea dáhpáhuvvan olu gerddiid.
s-165 Riidin gohččojuvvo dat, mii lea allat ja olu rássi.
s-166 Ja boares áiggis eai leat atnán gárddiid, muhto dušše jalges dievás leat sii rátkán, ja jos lea lahka jávrenjárga, dat lea hui buorre.
s-167 Ja dat nubbi lahkki lea ain searveeallu.
s-168 Jos manai nuppi siidii, de vižže sii dakkaviđe fas eret.
s-169 Ja de ferteje geafit čiehkat maid borre, ja go álggos ohppe veháš, de lassánii veháš geardde.
s-170 Ja jos meahccái šaddá ja jos iige oaččo dola, de gale galbmo jámas.
s-171 Ja go johttámuš dál lea nu áddjái, ahte eai beasa mátkái, de šaddá ein čoaskáseabbu ilbmi ja seavdnjadeapput šaddet ijat.
s-172 Ja go firtesta, de álget goikadallat loavdagiid ja muhtumat vulget ohcat daid láhppon bohccuid.
s-173 Ja ruhttet meahccái, ja seavdnjadin ii oainne gosa hearggit mannet ja de dat hearggit fertejit mannat.
s-174 Ja dalle leat sii váiban, ja beaivi lea jo nohkan.
s-175 Muhtumin vázzá geađggi vuostá ja muhtumin jávrái ja jeaggái ja muoraid vuostá, ja bohccuid ii maiddá oainne muhto beare gullá.
s-176 Muhto ii dalle leat velá guhkki idja.
s-177 Ja go dál fas šattai eahket, de vulggii fas reainnár ihkku ealu mielde ja manai nu got ovdalnai.
s-178 Ja soames báikkiin lea smávva sieđga, muhto jos eai leat goikesieđggat, de lea headju buollit, muhto go leat goikan sieđggat seahká, de lea buorre buollit.
s-179 Lea gal surgat muhtun áigge, go leat duoddariin orrume čoaskima áigge.
s-180 Ja jos lea botnjasan juolgi dahe giehta dahe soames iežá báiki, de njulgejuvvo dakkaviđe ovdalgo stirdot dávttit, ja jos ii biso muđui, de galgá gurpat dakkár muorain mii soahpá juste.
s-181 Dálvet golggadettiin lea guovttegeardán skoađas birra gietkama, vuohččan lea sisti birra, mii gal adnojuvvo geasset ja dálvet, muhto dálvet adnojuvvo nubbi skoađas nalde, mii lea dahkkojuvvon gápmasiin.
s-182 Go lea čoaskkis, de galbmo gietkka dan_botta_go mánná bassojuvvo, ja de adnojuvvo báhkka geađgi gietkama siste vai bissu liekkasin.
s-183 Ale sura.
s-184 Guokte diŋgga son válddii fárrui fatnasis.
s-185 Matrosain lea riekta: Pippi lei earenoamáš.
s-186 Olles máilmmis ii lean dakkár gievrras boles, jurddaš.
s-187 Pippi viesu bálddas lei nubbi gárdin ja nubbi viessu.
s-188 Tommi ii goassege gaccaid borran ja álo dagai nu go su eadni logai.
s-189 Pippi fárrii Hearvadállui vuosttaš beaivvi.
s-190 Tommi ii lean goassege oaidnán nieiddaža, gii_nu imaš lea.
s-191 Juste dalle rahpasii Hearvadálu uksa ja nieiddaš bođii.
s-192 Njunni lei oaidnit dego unna buđehaš.
s-193 Loahpas jearai Tommi sus: Manin don váccát maŋálas?
s-194 Mun váccán nu go mun háliidan.
s-195 Mo don dieđát dán?
s-196 Lean ieš oaidnán dange.
s-197 Giissáža siste lei suorpmas ja ruoná geađgi.
s-198 Ja dat livččii suddu.
s-199 Gárvodeahkku ja mannu geahččat dien nieidda, gii váccii stuora gápmagiiguin.
s-200 Makkár ulbmilat dudno oaivvis leat?
s-201 Son lei njaŋgut láhttis deaddimin gáhkuid dáiggis ja addimin daidda čáppa hámi.

Text viewDownload CoNNL-U